Kiina-filosofioiden maa (s. 96-107)

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Kiina-filosofioiden maa (s. 96-107) by Mind Map: Kiina-filosofioiden maa (s. 96-107)

1. Kiinalaisen ajattelun perusta

1.1. Kiinan yhdistymistä (221 eKr.) edeltänyttä hajaannuksen aikaa on kutsuttu Kiinan antiikiksi , jonka lopulle sijoittui filosofian kukoistuksen aika.

1.2. Kiinaa pidetään tyypillisesti filosofioiden, ei uskontojen, maana.

1.3. Kiinalaisen ajattelun mukaan, ilman uskontoja voi elää, mutta ilman filosofiaa ei voi.

1.4. Kiinalaiset yhteiskuntaluokat

1.4.1. Oppineet

1.4.2. Maanviljelijät

1.4.3. Käsityöläiset

1.4.4. Kauppiaat

2. Vastavoima ja kiertokulku

2.1. Vastavoima

2.1.1. Yin-Yang-ajattelu

2.1.1.1. Korostaa kahden toisilleen vastakkaisen, mutta toisiaan täydentävän voiman lakkaamatta muuttuvaa suhdetta.

2.2. Kiertokulku

2.2.1. Viiden elementin malli.

2.2.1.1. Vesi,maa,puu,metalli ja tuli. Niiden katsotaan muuttuvan toisikseen aina samassa järjestyksessä.

2.2.1.1.1. Keisarisuvun katsottiin edustavan yhtä viidestä elementistä, ja siten ottavan paikkansa dynastioiden ikuisessa oletetussa järjestyksessä

2.3. Vastavoima

3. Kungfutselaisuus ja taolaisuus

3.1. Kungfutselaisuus

3.1.1. Kiinassa vallitseva moralis-eettinen yhteiskuntafilosofia

3.1.2. Oppi-isä: Kungfutse (551-479. eKr)

3.1.3. Kungfutselaisuudessa korostetaan yksilön asemaa hierarkisen yhteiskunnan osana.

3.1.4. Kungfutselaisuuden päähyveet

3.1.4.1. hyväntahtoisuus

3.1.4.2. oikeamielisyys

3.1.4.3. uskollisuus

3.1.4.4. vastavuoroisuus

3.1.4.5. ylempi säätyisen kunnioitus ja alempaa kohtaan hyväntahtoisuuden osoittaminen.

3.2. Taolaisuus

3.2.1. Luonnonfilosofiia, jonka mukaan maailmankaikkeutta hallitsee Dao, eli tie.

3.2.2. Taolaisuuden ihmisihanne on täydellinen individualisti, pyhimys, joka elää vaatimattomasti.

3.2.3. Taolaisuuden poliittinen ihanne oli kylä, jonka asukkaat olivat niin tyytyväisiä oloihinsa, etteivät tutustuneet muiden kylien asukkaisiin, vaan elivät omassa yhteisössä.

4. Kiinan yhdistyminen

4.1. Kiinan sivilisaatio syntyi keltaisenjoen maanviljelyskulttuurista.

4.2. Kiina yhdistyi 221 eKr. ja Kiinassa alkoi Qin-dynastian aikakausi.

4.2.1. Qin-dynastian ajan suurimpia rakennelmia olivat, mm. Kiinan muuri, ja terrakotasotilaiden armeija.

4.3. Han-dynastia (206 eKr. - 220jKr.)

4.3.1. kauppakaravaanit yhdistivät Kiinan Keski-Aasian kautta aina Väli-merelle saakka luoden silkkitien.

5. Han-Kiinalaiset ja vierasheimoiset

5.1. Han-kiinalaiset

5.1.1. Kiinan pääväestöä kutsutaan Han-dynastian mukaan Han-kansaksi.

5.1.2. Han-kiinalaiset olivat muuten varsin avoimia, vierasheimoisia kohtaan, mutta pohjoisesta tulevia valloittaja heimoja pidettiin vihollisina.

5.2. Vierasheimoiset

5.2.1. Vierasheimoiset tulokkaat omaksuivat kiinalaisen kulttuurin ja sulautuivat yhteiskuntaan

5.2.2. Kiinan dynastioista suurin osa oli vierasheimoisten perustamia esim. 1200-luvun Yuan-dynastia ja 1600-luvun Qing-dynastia.

6. Tieteen traditiot

6.1. Kirjallisuus jakautui neljään päälajiin

6.1.1. Kungfutselaiset teokset

6.1.2. historian teokset

6.1.3. taolaiset teokset

6.1.4. runo teokset

6.2. Tiede

6.2.1. Kiinalaisen tieteen tehtävänä oli tyydyttää käytännön tarpeita palveleva tiedon halu

6.2.2. Tieteen sankarina toimivat käsityöläiset, sillä keksinnöt syntyivät oivalluksina verstaissa ja pajoissa.

6.3. Astronomia ja Astrologia varsin kehittyneitä.

7. Ihailusta ylimielisyyteen-- länsimaalaisten suhtautumminen Kiinaan

7.1. 1200-1500-luku

7.1.1. Länsimaisissa kuvauksissa ihailtiin Kiinan vaurautta.

7.2. 1600-1700-luku

7.2.1. Ihaitiin Kiinan korkeaa sivistystä.

7.3. Jesuiitat pitivät Kungfutselaisuutta Kristinuskon kaltaisena ja näin ollen kiinalaiset olivat ''pakanoista parhaita''

8. Nöyryytysten vuosisata

8.1. Ooppiumsodan seurauksena Kiina antoi Britanialle Hongkongin siirtomaaksi ja avasi satamansa kaupanteolle.

8.2. Japani otti haltuunsa Kiinan alueita sotavoimin 1890-luvulla.

8.3. Japanin hävittyä toisessa maailmansodassa, se joutui vetäytymään Kiinasta, jonka seurauksena Kiina vapautui, ja siitä tuli kommunistinen tasavalta. Näin päättyi nöyryytysten vuosisata.

9. Kansantasavallan alkuvuosikymmenet

9.1. Kansan itsetunto kohosi, uuden tasvallan myötä, sillä se oli vahvempi kuin koskaan ennen.

9.2. 1950-1953

9.2.1. Korean sota

9.3. 1955

9.3.1. Kansan kommuunien perustaminen.

9.4. 1958

9.4.1. Teollisuuden suuri edistyminen, Maon aloitteesta.

9.5. 1966

9.5.1. Kulttuurivallankumous

10. Uudistusten ja ulkomaailman avautumisen kausi

10.1. Vuonna 1978 Kiina aloitti uudistuspolitiikan, jonka seurauksena luovuttiin luokkataisteluista.

10.2. Kiinasta on kovaa vauhtia tulossa maailman suurin kansantalous.

10.3. Kiinassa pyritään lisäämään demokratiaa. Kommunismin takia edistys on kuitenkin hidasta.